• Elämästäni
  • Onko noi pikalainat oikeasti niin pahoja?

    Osa varmaan karjuu jo jotain siellä kotona sille näytölleen, kun näki ton otsikon, mutta pakko mun on tota kysyä. Kun mulla ja miehellä olis nyt menossa vähän sellainen tilanne, että meidän kummankin lomat alkaa ensi viikolla, mutta rahaa ei oikein ole lomailla kunnolla. Mies saa ihan hyvät lomaltapaluurahat sitten kun loma on ohi, mutta siihen asti pitäisi selvitä. Ja sen takia mietenkin vähän, että olisiko se nyt niin paha juttu jos ottaisi tähän kuukaudeksi jonkun tollasen pikavipin tai lainan.

    Pikalainaa lomaksi? Paha juttu?

    Tiedän että aina varoitellaan ottamasta noita vippejä, mutta onko ne nyt oikeasti niin pahoja, jos ne ottaa järkeä käyttäen. Tietty niiden kanssa voi joutua ongelmiin, mutta miten se on sitten jos osaa varoa kunnolla. Kun kattelin vähän noita lainoja netistä, ja nykyään saa esimerkiksi lyhyitä lainoja ilman korkoa. Tollanen olisi just täydellinen meidän tarpeeseen, kun ei me kuitenkaan oteta enään ton jälkeen koskaan varmaan mitään pikavippejä tai sellaisia. Noi tarjoukset on siis ihan oikeita, kuten vaikka voi katsoa täältä.

    Myönnän kyllä että olisi kova houkutus ottaa tollanen laina, kun onhan se nyt vähän ankeeta olla lomalla kun ei oikein oo rahaa mihinkään. Kivempi olisi nyt käyttää rahaa, ja sitten maksaa sitä takaisin kun palaa töihin ja ei edes oo niin aikaa käyttää sitä mihinkään.

    lainaa matkalle
    Tarviin käyttörahaa matkalle!

    Mikä on siis totuus, onko pikavipit tosi vaarallisia, vai onko niiden suurin ongelma vain se, että ihmiset ottaa niitä harkitsematta. Tunnen nimittäin monta ihmistä, jotka ei ajattele oikein huomista pidemmälle, ja jotka varmaan olisi ihan pulassa vippien kanssa. Mutta sitten toisaalta tiedän monia ihmisiä, joiden mun olisi vaikea nähdä menevän hirveään pulaan pikalainojen kanssa, koska ne kyllä osaisi varautua niiden takaisimaksamiseenkin, eikä tekisi siitä ongelmia.

    En nyt sano olevani mitenkään täydellinen, mutta laskisin itseni enemmän tuohon jälkimmäiseen ryhmään.

    Jos jollakulla nyt on kuitenkin jotain viisasta sanottavaa tähän, niin laittakaa kommenttia tai viestiä tulemaan. Ite oon jo aika lähellä sitä tasoa, että loppuviikosta viimeistään laitan lainahakemuksen menemään jos ei tule jotain hyvää syytä olla pois noista lainoista.

  • Elämästäni
  • Meikä Menee Naimisiin!!

    naimisiin

    Kaikki lukijat eivät varmaan tätä asiaa mun elämästä tiedäkään, että musta tulee rouva (ei, ei ikinä rouva.:D) ensi kesänä. Olen tässä nyt näiden muutamien vuosien saatossa huomannut että se elämäni mies on löydetty Joten tottakai mä haluan Mikon vaimoksi. Kirkko on varattu ja niin on hääjuhlapaikkakin. Blogissa en asiaa sen kummemin käsittele, no mitä välillä fiilistelen ja ehkäpä silloin tällöin kerron kuulumisia kun päivä alkaa lähestyä. The day on 12.7.2017. Nyt olen oikeastaan hakenut inspistä kuvien avulla netistä. Värimaailma on jo selvillä ja myöskin tiedän jopa jo hääpuvun, millaisen juuri haluan. No okei, sormuskin on aikalailla jo selvillä ja Mikolla on visio hääautosta, johon olen luvannut olla sotkeentumatta. Suon ilon hänelle ja taidan uskoa että meidän alla ei ole hääpäivänä sataa hevosvoimaa. Voi olla enemmän.

    Mikko ja minä tavattiin siis 2,5 vuotta sitten nettideittailun kautta. Sitä deittisivustoa ei näemmä ole enään olemassa, mutta se oli hyvin samanlainen kuin esimerkiksi nämä täällä listatut. Hän lähetti mulle ekana viestin, ja sen jälkeen loppu onkin historiaa. Ollaan oltu siitä asti yhdessä, ja nyt siis aivan oikeasti mennään naimisiin. Holy Shit!!
    Kutsuja saisi alkaa seuraavaksi miettimään. Vieraslista on vielä hieman laatimatta. Täytyisi siis aloittaa, ettemme huomaa että on paljon tekemättä liian myöhään. Olen aina haaveillut omista häistä. Ymmärrän että ne ovat oikeasti aika ainutlaatuinen tapahtuma, ja haluan panostaa niihin ja myös nauttia koko päivästä. Mä vähän uskon että meidän häistä ei tule puuttumaan herkkyyttä. Ollaan aika herkkiä tapauksia, ja tiedän jo nyt etten pysty pidättämään itkuani kun kävelen mun isän käsipuolessa kirkon käytävää pitkin (itkettää jo nyt). Ja en voi olla vapisematta kun näen Mikon siellä ja käsitän silloin että nyt se on menoa. Noh, voisiko sanoa että kyyneleitä tullaan ilosta valuttamaan ja tosi paljon kauniita sanoja lausumaan. Ehkä myös lauluja. Pitäisi myös käydä jokin tanssikurssi, ei olla mitään loistavia valssaajia, ja toki musiikki-ihmisenä haluan musiikkia häihini.
    Häämatkaksi ollaan haaveiltu (tai mä oon ja Mikko innostuu juuri) Karibian risteilyä. Nämä risteilyt ovat todellisia luxusristeilyitä, mutta yllättävän huokeita hinnoiltaan! Ystäväni neuvoi mulle cruise.com -sivuston, jossa risteilyitä voi ostaa suoraan. Hinnat ovat nopeasti tsekattuna dollareissa 14 päivän ristelylle alle 2000 $ luokkaa eli euroihin muunnettuna noin 1.500 euron paikkeilla henkilö. Edullisemmallakin pääsee varmasti. Kuullostaa uskomattomalta että tähän hintaan kuuluu lähes kaikki luksusluokan laivan palvelut ja ruoat sekä tietenkin usean saaren näkeminen. Tällä salilla ei myöskään löhöillä koska kuntosalit ja juoksuradat ovat käytettävissä. Silloin on siis lupa nauttia lukemattomien ravintoloiden tarjoamista herkullisista ruoista (jälkkäripöydät saavat kuulemma pään sekoomaan;)). Olen aivan innoissani! Toki lennot ensin New Yorkiin ja siitä satamakaupunkiin tuovat lisää kustannuksia, mutta kuitenkin hinta pysyy järkevissä lukemissa häämatkaksi.
    Mutta sellaista olisi, suuri juttu meillä edessä. Ei aina välillä osaa uskoa edes kuinka pian me ollaan mies ja vaimo. Mutta ollaanhan tässä jo yhdessä oltu ja kokoajan vaan varmistuttu.