• Koiran Kanssa
  • Koiran Hemmottelupäivä

    Mulla on melkein koko elämäni ajan ollut koiria. Ensin kun olin pieni, meillä on perheessä kaksi koiraa, Musti ja Mirko. Ei kovin omitakeisia nimiä, mutta eihän sitä nyt aina tarvii olla.

    Ne oli aivan ihania koiria, ja se oli ihan kauheeta silloin kun ne kuoli, ja se oli ekaa kertaa kun kukaan mun lähellä oli kuollut. Se oli tosi kova paikka, ja muistan vieläkin hyvin sen tilanteen, kun kuulin että meidän Mirko oli kuollut. Ne oli aika samanikäisiä, joten Musti sitten kuoli noin puolitoista vuotta myöhemmin.

    Sen jälkeen me oltiin ilman koiraa noin vuoden ajan, kunnes äiti päätti että hän haluaa uuden. Ja niin meidän perheeseen tuli taas uusi koira, joka on vieläkin elossa. Sen nimi on Nick, ja se on sellainen tosi söpö kääpiökoira. Se on aivan ihana koira kanssa.

    En oo kuitenkaan enään nähnyt sitä niin kauhean paljon, kun muutin omilleni eri kaupunkiin. Kun itsellänikin sitten kuitenkin iski tuo koirakuume todella kovaa pari vuotta sitten, hankin ensimmäistä kertaa oman koiran, jonka kanssa asustelenkin nykyään keskenään. Meillä on onneksi tässä rivarissa tälläinen kiva pieni piha, jonne sitä voi päästää niin ei aina tarvii viedä kokonaan kävelylle kun sillä on hätä.

    Tän koiran nimi on Okko, ja se on labradorinnoutaja. Oon aina pitänyt labbiksista, ja tää on melkoinen unelmien koira ollut mulla. Tosi kiltti ja helppoluonteinenkin. Myöskin aivan ihana mussukka!

    labradorinnoutaja
    Eikö labradorinnoutajat olekkin ihania ja suloisia?

    Mulla on ollut sellanen hassu tapa, että oon pitänyt aina välillä sellaisia teemapäiviä, jolloin oon hemmotellut Okkoa. Pidin just sellaisen alkuviikosta, kun sattui kerrankin olemaan vapaata arkena töistä.

    Aluksi mentiin aamulla pitkälle kävelylle metsään, jossa Okko viihtyy aina niin tajuttoman hyvin. Sitten tultiin kotiin, jossa syötiin yhdessä aamiaista. Okko ei yleensä saa aamulla mitenkään ihmeellisemmin ruokaa, joten se oli ihan innoissaan kun tein sillekkin kivan pienen aamupalan. Sitten se sai vielä jälkiruoaksi sellaisen ison jäkerrettävän luun.

    Sen jälkeen kokeilin ekaa kertaa tota mun uutta koiratrimmeriä, jonka ostin 3 viikkoa sitten. Se on tommonen Osterin superhieno trimmeri, jota suositeltiin tuolla trimmeriartikkelissa. Ja nyt kun sain viimeinkin sitä kokeiltua, niin olihan se ihan tajuttoman hyvä! Lähti turkki ja varsinkin takut ihan eri tavalla kuin vanhalla, jonka olin vain joskus ostanut nopeasti eläinkaupasta, kun oli äkkiä tarvinnut koiratrimmeriä.

    Okko sai hienon turkin, ja se onneksi tavallaan tykkää kun sitä trimmataan. Se ei tykkää siitä äänestä ja laitteesta, mutta se tykkää kun sitä kosketellaan ja paijaillaan siinä samalla.

    Sen jälkeen Okko tarvitsi jo nokoset, ja miekin lepäsin hieman siinä välillä. Sitten me leikittiin iltapäivällä, koulutettiin sitä nappuloilla, ja illalla tehtiin vielä iso kunnon lenkki tuolla järven jäällä. Oli kyllä poika ihan väsynyt illalla, ja ei illalla enään paljoa mitään häsyllystä jaksanut koko poika enään tehdä.

    Kannattaa teijänkin kokeilla joskus tälläisiä koirapäiviä. Tekee hyvää niin emännälle kuin koirallekkin. Koira nauttii ihan suunnattomasti, ja itekkin rentoutuu kun saa keskittyä koiran kanssa oloon ja hemmotteluun, eikä tarvii miettiä ja pohtia kaikkea arkista ja raskasta. Ton päivän jälkeen kumpikin on selvästi rennompi, minä ja Okko.

    Ite oon pitänyt näitä päiviä nyt noin 3 kertaa vuodessa, mutta olisi ihan hyvä kyllä mullakin jos yrittäisi ainakin joka toinen kuukausi tollasen tehdä. Tekee aina hyvää sen aikana ja jälkeen, kunhan saa sen vaan lyötyä lukkoon ja sovitettua kalenteriin.